Ihana, kamala vartaloni

Mä rakastan mun vatsaa todella paljon. Mun mielestä vauvamaha on vaan kaunein asia mitä on ja myös luonnollinen asia. On hienoa seurata sitä, kuinka vatsa viikko viikolta kasvaa isommaksi ja vauva sen sisällä vahvistuu ja kasvaa. Nämä asiat saavat raskauden tuntumaan oikeasti elämän parhaalta ajalta, mikä välillä on vaikeaa kaikkien kipujen ja pahoinvointien keskellä.

Mutta jotenkin mun on tosi vaikeaa hyväksyä muita kropassani tapahtuvia muutoksia. Rintoihin tuli heti aluksi raskausarpia, joita on todella paljon. Samoin nyt myös reisiin on alkanut ilmestymään raskausarpia. Yritän kantaa niitä ylpeydellä, mutta se ei ole helppoa... Yritän ajatella, että ne ovat merkkejä siitä että olen elämässä tehnyt ja saavuttanut jotain todella hienoa ja arvokasta. 

Toinen, mikä on mielestäni todella ahdistavaa on vieraiden ihmisten katseet. Faktahan on se, että näytän todella nuorelta. Tästä johtuen saan päivittäin osakseni katseita, kun ihmiset katsovat sellaisella "jahas tuleva teiniäiti" -ilmeellä. Tiedän näyttäväni todella nuorelta, mutta totuushan on se, että täytän kuitenkin pian 20 vuotta. Toisaalta, yritän ajatella sitäkin asiaa positiivisesti, mutta välillä se on hankalaa. Haluaisin kuitenkin, että minuun suhtauduttaisiin kuin ikäiseeni, eikä kuin lapseen. 

Tulipa sekava teksti, mutta toivottavasti joku sai ajatuksistani kiinni.

Onnellisuus

Tänään on ollut tosi erikoinen päivä. Aamulla mulla oli ihan hirvee olo ja migreenikin pukkas, mutta silti musta on tuntunut tänään siltä että oon todella onnellinen. Tänään ei oo tapahtunut mitään, oon ollut koko päivän vaan yksin ja nukkunut ja siivoillut, sekä tehnyt ruokaa. En oo nähnyt ketään, enkä oo tainnut edes puhua tänään juuri mitään. Silti mulla on ollut jotenkin tosi hyvä olo. Kummallista.

Vaikeinta mulle on varmaan pitää se onnellinen olo. Jostakin kumpuaa aina joku asia mitä stressata ja mikä ahdistaa. Miten pitää olo hyvänä? Tänään huomasin, että se että yksinkertaisesti meikkaan ja panostan ulkonäköön ja teen jotain enkä vain jumitu paikalleni tekee hyvän olon.

Toisaalta, tämä Minskiksi kutsuttu pieni ihme mahassani tekee myös minut älyttömän onnelliseksi. Se, että joka ikinen päivä tunnen liikkeitä ja opin jo nyt tuntemaan lastani. Olen esimerkiksi huomannut, että tiettyyn musiikkiin Minski reagoi tietyllä tavalla. Ja sen, että tuntuu että se "vastaa" minulle potkimalla kun juttelen hänelle. Se tekee minut äärimmäisen onnelliseksi.

Onni on vaikea asia.

Rakkauskamera

Eli nyt lupaan aktivoitua tämän blogin suhteen, kun sain vihdoin ja viimein ostettua kameran. Oon haaveillut kamerasta niiiiin kauan ja nyt mä sen sain! Kyseessä on siis Olympus PEN mini E-PM1, jonka löysin yhdeltä facebook kirppikseltä käytettynä. Tämä on aivan ihana, rakastanrakastan. <3 Joten tulevaisuudessa täällä tullaan näkemään huomattavasti enemmän postauksia ja laadukkaampia kuvia, kun tähän asti.

Ja nyt, saatte esittää jos haluatte jotain postaus ehdotuksia! :) Ainakin ripakopallinen käsityö juttuja on tulossa ja vauvan ja mun kuulumisia. Sit asunnon esittelyä jossain vaiheessa, jahka saan kämpän itseäni miellyttävään kuntoon.

RV 24

Painon nousu: +6,5kg

Muut arvot: Verenpaine. 99/59, hemoglobiini: 114 SF-mitta: 21

Muutokset vartalossa: Rinnoissa ja reisien sivuilla raskausarpia. Maha kasvanut huomattavasti ja muutenkn huomaan että olen leventynyt paljon. Tissit turvoksissa ja tuntuu turpoavan kokoajan vain lisää.

Oireet: Pahoinvointi painottuu lähinnä aamuihin ja iltoihin. Selkä tosi kipeä ja välillä hankaloittaa liikkumista. Jos liikkuu päivän aikana runsaasti niin illalla se kostautuu supistuksina.

Mielihalut: Sweet chili poppikset. <3

Mieliala: Väsynyt ja viimeaikoina ollut myös todella ärtynyt.

Odotan: Sitä että saan vauvan syliin. <3

VIikot on vierinyt aika moista vauhtia ja postauksien tekeminen on jäänyt, kun tässä on ollut niin paljon kaikkea mutta piti jonkinlainen päivitys tehdä. En tajua miten aika on juossut näin nopeasti! Tuntuu, että juuri äskettäinhän mä vasta sen raskaustestin tein ja nyt ollaan jo reippaasti yli puolen välin. Jännittäviä aikoja!