Tänään on ollut tosi erikoinen päivä. Aamulla mulla oli ihan hirvee olo ja migreenikin pukkas, mutta silti musta on tuntunut tänään siltä että oon todella onnellinen. Tänään ei oo tapahtunut mitään, oon ollut koko päivän vaan yksin ja nukkunut ja siivoillut, sekä tehnyt ruokaa. En oo nähnyt ketään, enkä oo tainnut edes puhua tänään juuri mitään. Silti mulla on ollut jotenkin tosi hyvä olo. Kummallista.
Vaikeinta mulle on varmaan pitää se onnellinen olo. Jostakin kumpuaa aina joku asia mitä stressata ja mikä ahdistaa. Miten pitää olo hyvänä? Tänään huomasin, että se että yksinkertaisesti meikkaan ja panostan ulkonäköön ja teen jotain enkä vain jumitu paikalleni tekee hyvän olon.
Toisaalta, tämä Minskiksi kutsuttu pieni ihme mahassani tekee myös minut älyttömän onnelliseksi. Se, että joka ikinen päivä tunnen liikkeitä ja opin jo nyt tuntemaan lastani. Olen esimerkiksi huomannut, että tiettyyn musiikkiin Minski reagoi tietyllä tavalla. Ja sen, että tuntuu että se "vastaa" minulle potkimalla kun juttelen hänelle. Se tekee minut äärimmäisen onnelliseksi.
Onni on vaikea asia.
